Thérèse Lainville

Albert Edelfeltinkin mallina useasti ollut Thérèse Lainville ansaitsee oman blogitekstinsä. Tässä siis lisää Thérèsen vaiheista.

Marie Thérèse Clemence Lainville syntyi Pariisissa 1863 Louis Ferdinand Lainvillen ja Pauline Josephine Monferrier'n viidentenä lapsena. Perheen isä kuoli jo 1874, mikä lienee saattanut perheen taloudellisesti tiukille. Tosin ainakin vielä seuraavan vuoden äiti on hoitanut perheen koru- ja kelloliikettä. Vanhin veli oli ammatiltaan insinööri ja isän kuollessa 21-vuotias, joten ehkä perheen elätys on jäänyt hänelle. Perheen tiukka toimeentulo voi joka tapauksessa olla syy sille, miksi Thérese ryhtyi sosiaalisesti arveluttavaan mallin ammattiin.

Äidin isällä, Emile Monferrier'llä, oli 1840-luvulla Pariisissa kello- ja koruliike rue du Bacilla (Thérèsen isoisä käytti sekä jalokivikauppiaan/kultasepän että kellosepän titteliä). Myöhemmin liikkeen ottivat nimiinsä Thérèsen vanhemmat, jolloin se kulki nimillä Lainville ja Monferrier. Rue du Bacilta löytyy myös H. Lainville -nimisen omistajan ruokakauppa, ja koska sukunimi on verraten harvinainen, tämä lienee Thérèsen isän sukulainen. Isän isä oli kuitenkin kuuluisa kirkonkellojen valmistaja Francois Lainville ja isä oli kelloseppä Louis Ferdinand Lainville.

Thérèse työskenteli mallina ainakin 1882–1886. Hän sai aviottoman pojan (Albert Adolphe Jean Marie) joulukuussa 1886. Tammikuussa 1887 farmasianopiskelija Emile Pierre Auguste Tori tunnusti pojan omakseen. Emile oli italialainen, kotoisin Nizzasta, ja asunut jonkin aikaa Pariisissa. Opinnot olivat jääneet Nizzaan, eikä ole tietoa, että hän olisi niitä koskaan vienyt loppuun.

Ranskalaislehdet, mm. Le Gaulois, julkaisevat 16. lokakuuta 1887 uutisen, jonka mukaan turvallisuuspalvelu etsii kahta italialaista, Ferrarisia ja Toria, jotka ovat kavaltaja Allmayerin avunantajia. Uutisen mukaan Tori on paennut ulkomaille rakastajattarensa Thérèse Lainvillen kanssa, joka "ei ole välittänyt siitä, että on tiennyt rakastettunsa huijariksi". Herra Goron, turvallisuuspalvelun varapäällikkö, on tehnyt kotietsinnän neiti Lainvillen äidin luona osoitteessa rue Bertrand 26. Uutisen mukaan rouva Lainville on ollut niin järkyttynyt tyttärensä paosta, että kun poliisi on tehnyt kotietsinnän, hän on saanut halvauskohtauksen. Hänet kuljetettiin Neckerin sairaalaan, jossa hän menehtyi sairauskohtaukseensa.

Kyseessä on, tyrmistyttävää kyllä, sama Thérèse Lainville. Pariisin kirkonkirjojen mukaan hän asui osoitteessa rue Bertrand 26 ja hänen äitinsä kuoli 8.10.1887.

Uutinen löytyy mm. tästä: http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k526286s/f3.item

(Vasemmanpuoleinen palsta, noin puolivälin jälkeen "Les complices d'Allmayer")

Tori pidätetään 6. tammikuuta 1888, kun hän oli palannut Pariisiin Thérèsen kanssa. 4. huhtikuuta 1888 mm. Le Matin uutisoi Allmayerin oikeudenkäynnistä ja kertoo, että Emile Tori, Nizzassa syntynyt farmasian opiskelija, tuomitaan vuodeksi vankilaan. Käy ilmi, että Allmayer, Ferraris ja Tori sekä jälkimmäisen rakastajatar olivat olleet pakosalla Sveitsissä ja Italiassa. Tori kuitenkin armahdetaan neljän kuukauden vankeuden jälkeen. Jatko-oikeudenkäynnissä lokakuussa 1888 Tori vakuuttelee edelleen syyttömyyttään ja pyytää tuomiotaan kumottavaksi. 

Thérèse synnytti aviottoman tyttären Madeleine Josephine Thérèsen helmikuussa 1888, Emilen ollessa vangittuna. Ihmettelen kyllä, missä pariskunnan poika on ollut koko pakomatkan ajan, varsinkin kun isoäitikin oli menehtynyt.

Tyttären kohdalla ei ole merkintää isän tunnustamisesta (se olisi kenties ollut mahdotontakin, kun tämä oli pidätettynä), ja kun Thérèse ja Emile Tori viimein 1890 vihitään, mainitaan pariskunnan ainoana lapsena Albert. Jää epäselväksi, onko tyttövauva menehtynyt synnytyksen jälkeen vai onko hänet annettu pois. 

Perheen vaiheista löytyy lehdistä lisääkin. 1897 uutisoidaan, miten muuan abbé Letellier tuomitaan 200 frangin sakkoihin vanhempien vaatimuksesta, koska hän on laiminlyönyt oppilas Albert Torin valvonnan ja tämä on kuollut tapaturmaisesti. 
Lehtitiedon mukaan herra ja rouva Tori olivat 1896 sijoittaneet yksitoistavuotiaan ainoan lapsensa laadukkaaseen sisäoppilaitokseen/asuntolaan, Sainte-Anneen, Saint-Ouenissa. He olivat lähteneet kahdeksi viikoksi etelään (le Midi) ja pyytäneet, että lasta valvotaan tarkasti. Lapsi oli hukkunut pihalla leikkiessään uima-altaaseen. 

Kyseessä on pakko olla Theresen ja Emilen lapsi, koska ikä täsmää, hän on ainoa lapsi ja nimi on harvinainen - muita ei ole Pariisin kirkonkirjoista löytynyt. 

Thérèsen kuolinpäivästä ei ole varmuutta, mutta avioliitto ei jäänyt kovin pitkäksi, koska vuonna 1911 leskeksi jäänyt Emile solmii uuden avioliiton synnyinseudullaan Nizzassa.

Ks. myös postaukset Edelfelt ja mallinsa ja Edelfelt ja Virginie-myytti

Edelfelt ja Virginie-myytti

Törmäsin netissä vanhaan MTV 3:n sivuun, joka oli otsikoitu "Albert Edelfeltin salaisesta elämästä uutta tietoa" (http://www.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/artikkeli/albert-edelfeltin-salaisesta-elamasta-uutta-tietoa/2015400). Artikkeli koski Anna Kortelaisen kirjaa "Virginie". Ongelmahan on se, että kirja ei tuo Edelfeltin elämästä uuttaa tietoa, koska Kortelainen ei löydä yhdellekään väitteelleen mitään todisteita.

Artikkelin mukaan "Kortelainen kolusi Ranskassa arkistoja ja väestökirjanpitoa, jotka johdattivat hänet lounaisranskalaiseen pikkukylään, Saint Croixiin. Virginie syntyi kylässä ja kävi siellä koulua. Hän myös palasi Saint Croixiin synnyttämään Edelfeltin aviottoman lapsen." En enää muista kirjasta muuta kuin että se oli pelkkää olettamusta ja fiktiota, mutta artikkelissa mainittua Jeanne Carcyä  ei ole ainakaan Pariisin kirkonkirjoissa. Todisteita siitä, että kyseinen henkilö olisi ollut mallina Pariisissa saati saanut Edelfeltin lapsia, ei ole tietääkseni löytynyt.

Mitä tulee Ville Vallgrenin tarinoihin asiasta, Vallgen sekoitti vanhuudenpäivinään yhtä ja toista. Jos lukee hänen kirjeitään ja vertaa niitä hänen muistelmiinsa, huomaa, miten hän sekoittaa ihmisiä ja tapahtuma-aikoja (jopa vuosien heittoja). En siis paljon panisi painoa hänen Virginie-tarinoinnilleen hänen vanhoilla päivillään. Hän saattoi hyvinkin sekoittaa Virginie-taulun mallin esimerkiksi Thérese Lainvilleen, jonka aviottomat lapset sopivat tarinaan ja löytyvät kirkonkirjoistakin.

Ohessa Virginie-nimellä kulkeva maalaus:

Sitä kannattaa verrata Edelfeltin teokseen Koketterande dam, jossa on hyvin saman näköinen nainen samanoloisessa asussa. Kyseisessä teoksessa on mallina Sophie Croizette, jonka Edelfelt piirsi 1881 La Monde Illustré -lehteä varten (ks. tarkemmin teksti Edelfelt ja mallinsa III, Sophie Croizette).

Edefelt, Dagnan-Bouveret, Courtois ja Berndtson

Albert Edelfeltillä, Gustave Courtois'lla ja Pascal Dagnan-Bouveret'llä oli alkuun ateljeet samassa talossa Pariisissa osoitteessa Avenue de Villiers 147. Vuonna 1880 tosin Dagnan-Bouveret ja hyvä ystävänsä Gustave Courtois hankkivat yhteisen ateljeen Pariisin ulkopuolelta Neuilly-sur-Seinestä.

Edelfelt ja Gunnar Berndtson puolestaan käyttivät samaa mallia, Antonia Bonjeania. Eipä siis ihme, että näistä kuvista yksi tuo mieleen seuraavan...

Dagnan-Bouveret: Courtois ateljeessaan

Courtois: Japanilainen naamio

Edelfelt: Mustiin pukeutunut nainen / Therese noire (Thérese Lainville). Huomaa naamio yläkulmassa.

Dagnan-Bouveret: Taiteilija ateljeessaan

Dagnan-Bouveret: Nuoren hääparin siunaus

Dagnan-Bouveret: Hääkuvassa

Valokuvattava hääpari tuo mieleen Berndtsonin taulun.

Berndtson: Morsiamen laulu

Morsiamen malli (Kansallisgallerian mukaan Antonia Bonjean) muistuttaa tyttöä ateljeessa.

Berndtson: Kyllä - ei. Lepohetki ateljeessa

Edelfeltillä käytössä sama malli ja sama puku. Mielestäni hän ei muistuta kasvoiltaan erityisemmin Edelfeltin maalauksia Bonjeanista. Malli on tietääkseni jäänyt tuntemattomaksi, mutta näyttää samalta kuin teoksessa Sovande modell.

Myös Dagnan-Bouveret'lla on maalaus, jossa vaaleanpunaiseen pukuun pukeutunut tyttö istuu studiossa, mutta teos on signeerattu 1882 eli joitakin vuosia myöhemmin. Puvun hihat ja helma ovat kuitenkin koko lailla identtiset ja mallilla on aivan samanlainen rannekoru kuin Edelfeltin teoksessa. Mielessä käy mahdollisuus, että teos on ainakin osin samaa perua mutta viimeistelty myöhemmin.

Asetelmista tulee mieleen myös Gustave Leonard de Jonghen maalaus (jolla sinänsä ei ole muuta yhteyttä edellisiin tauluihin kuin vaaleanpunainen puku):

Tämä Berndtsonin malli muistuttaa edellisissä kuvissa olevaa tyttöä, mutta en tiedä taulun maalausajankohtaa.

Tässä Dagnan-Bouveret'n taulussa on selvästi eri malli mutta hyvin samanlainen puku kuin edellä Berndtsonin ja Edelfeltin mallilla.

Edelfelt: Kirsikat (Antonia Bonjean)

Berndtson: Antonia Bonjean

Edelfelt: La Marguerite (Antonia Bonjean)

(Sivuhuomautus: John Collierin maalaus vaimostaan Marian Huxleystä vuodelta 1883 muistuttaa edellisiä asetelmaltaan ja väreiltään:)

Berndtson: Antonian muotokuva

Tämäkin Berndtsonin taulun malli on kovin Antonian näköinen.

Berndtson: Kamarimusiikkia (oik. Antonia Bonjean)

Dagnan-Bouveret: Petit concert

Edelfelt: Idylli (Antonia Bonjean ja Gunnar Berndtson Meudonissa)

Antonia Bonjean oli Edelfeltin mallina myös mm. teoksessa Valkoinen mantilla.

Näissä Edelfeltin tauluissa ei tiettävästi ole Antonia Bonjean, mutta jotain yhdennäköisyyttä löytyy.

Edelfelt käytti samaa huivia teoksessa Sovande modell, mutta onko malli sama?

Antonia Bonjean, oikealta nimeltään Louise Catherine Bonjean (s. 1856), meni 9.6.1888 naimisiin amerikkalaissyntyisen taidemaalarin Charles Sprague Spearsin kanssa ja hänestä tuli itsestäänkin taidemaalari. Pariskunta vietti loppuelämänsä Ranskassa, ja heidät on haudattu d'Auvers-sur-Oisen hautausmaalle. Sprague Pearce kuoli jo 1917, Antonia joitakin vuosia myöhemmin. Pariisin kirkonkirjojen mukaan Bonjean muuten asui äitinsä osoitteessa, kun pariskunta vihittiin. (Osoite on toki voitu antaa näin sovinnaisuussyistä.) Vihkimisen todistajina oli neljä taidemaalaria: Frederick Arthut Bridgman, Edwin Lord Weeks, Ricardo de los Rios ja Walter Gay.

Sprague Pearce alkoi maalata Antoniaa jo 1880-luvun alussa. Alla muutama aviomiehen maalaus Antoniasta.

Ylin kuva muistuttaa kieltämättä jossain määrin Edelfeltin taulua Nuori nainen sivulta nähtynä. Edelfeltin malli tässä kuvassa on kuitenkin huomattavasti uhkeampi kuin Bonjean. Se voi toki johtua puvustakin.

Tässä Courtois'n mallissa on samaa näköä

ja tämä 1883 maalattu Courtois'n taulu esittää mahdollisesti samaa mallia kuin edellä (ks. japonismista oma postauksensa): 

Tässä Courtois'n mallissa on samaa uhkeutta (maalaus vuodelta 1883):

Alla näkyvän mallin Edelfelt-tutkija Hintze nimesi Virginieksi. Mielestäni nainen näissä kahdessa taulussa ei ole edes samannäköinen.

Kuulun Virginie-skeptikoihin - uskon, että Vallgren vanhuudenpäivinään sekoitti Thérese Lainvillen ja Antonia Bonjeanin asioita keskenään ja kenties vielä jonkun muunkin mallin. Kun lukee Vallgrenin muistelmia ja vertaa niitä hänen kirjeisiinsä, huomaa, miten hän sekoittaa ihmisiä ja useilla vuosilla jopa tapahtuma-ajankohtia. En siis panisi paljon painoa Virgnie-myytille, vaikka se on Anna Kortelaisen romaanin vuoksi muuttunut jo melko virallisillakin sivuilla totuudeksi. (Hämmästyttävää sinänsä, kun ottaa huomioon, ettei Kortelainen löytänyt Virginiestä merkkiäkään!)

Seuraavassa kuvassa on paljon samaa kuin yllä teoksessa Nuori nainen sivulta nähtynä ja Courtois'n maalauksessa:

Tässä vertailun vuoksi vielä muutama Courtois'n maalaus, joissa on samannäköinen malli kuin edeltävässä Edelfeltin taulussa, tosin vähemmän uhkea:

Maalaus on vuodelta 1883.

Edelfelt ja mallinsa

Oheisessa postikortissa on Albert Edelfeltin maalaama taulu, jossa pianon ääressä istuvat Edelfeltin pariisilaismalli Thérese Lainville ja Edelfeltin hyvä ystävä jo nuoruudesta, Axel Berndtson. Axelin veli Gunnar Berndtson oli taidemaalari, jolla oli Pariisissa jonkin aikaa ateljee samassa paikassa Edelfeltin kanssa, ja he käyttivät myös yhteisiä malleja. Gunnar Berndtsonin kenties tunnetuin taulu on Morsiamen laulu.

Axelilla ja Gunnarilla oli myös sisar, Hulda, joka meni naimisiin Viktor Magnus von Bornin kanssa ja jonka perheen Edelfelt on ikuistanut maalaukseen. Berndtsoneiden serkku puolestaan oli Ellan de la Chapelle, joka oli tunnettu kauneudestaan. Hulda ja Ellan olivat paitsi serkuksia myös läheiset ystävät. Ellan meni 1888 naimisiin Edelfeltin kanssa. He olivat tunteneet toisensa nuoruudesta saakka, mutta liitto ei ilmeisesti ollut onnellinen. Vuonna 1908 leskiksi jääneet Ellan de la Chapelle ja Viktor Magnus von Born menivät keskenään naimisiin.

Marie Thérese Clemence Lainville oli kellosepän tytär. Hän oli syntynyt Pariisissa 1863 Louis Ferdinand Lainvillen ja Pauline Josephine Monferrier'n viidentenä lapsena. Perheen isä kuoli jo 1874, mikä lienee saattanut perheen taloudellisesti tiukille. Vanhin veli oli ammatiltaan insinööri ja isän kuollessa 21-vuotias, joten ehkä perheen elätys on jäänyt hänelle. Perheen tiukka toimeentulo voi joka tapauksessa olla syy sille, miksi Thérese ryhtyi sosiaalisesti arveluttavaan mallin ammattiin.

Thérese sai kaksi aviotonta lasta: pojan (Albert Adolphe Jean Marie) 1886 ja tyttären Madeleine Josephine Thèrese vuonna 1888. Tammikuussa 1887 farmasianopiskelija Emile Pierre Auguste Tori tunnusti pojan omakseen.Tyttären kohdalla tällaista merkintää ei ole, ja kun Thérese ja Emile viimein 1890 vihitään, mainitaan pariskunnan ainoana lapsena Albert. Jää epäselväksi, onko tyttövauva menehtynyt synnytyksen jälkeen vai onko se annettu pois. Théresen kuolinpäivästä ei ole varmuutta, mutta avioliitto ei jäänyt kovin pitkäksi, koska vuonna 1911 leskeksi jäänyt Emile solmii uuden avioliiton synnyinseudullaan Nizzassa.

Thérese oli Edelfeltin mallina useissa tämän töissä ainakin vuosina 1884-1886. Voi olla, että aviottoman pojan syntymä ja vielä tämän nimeäminen Albertiksi herättivät paljonkin juoruja siihen aikaan, koska Edelfeltillä oli naistenmiehen maine. Thérese kuitenkin seurusteli jo tuohon aikaan tulevan miehensä kanssa, ja esimerkiksi vihkitodistuksessa molemmilla oli jo yhteinen osoite eli he asuivat tosiasiassa avoliitossa, joten todennäköisempää on, että lapset olivat Emile Torin.

Ruotsalainen, Pariisissa asunut taidemaalari Georg Pauli sanoo kirjoituksessaan "Om lefvande modeller" (v. 1886), että Thérese Lainville ("tuo aito, väärentämätön pariisitar") aloitti mallinuransa hänen ateljeessaan. Kirjoituksen mukaan "Thérese meni vuotta sen jälkeen naimisiin apteekkarin kanssa ja viettää parhaillaan kuherruskuukautta Välimeren rannalla". Thérese oli varmaankin lähtenyt 1886 Pariisista raskautensa takia (vaikka lapsi Pariisissa loppuvuodesta syntyikin) poikaystävänsä kotiseudulle ja saattanut säädyllisyyssyistä antaa sen käsityksen, että he olivat menneet naimisiin, mutta tosiasiassa avioliitto solmittiin vasta 1890. Ja Lainville oli ollut Edelfeltin mallina jo ainakin vuonna 1884 eli siinä tapauksessa jo ennen Paulia. 

Onkohan tässä Georg Paulin taulussa mahdollisesti ollut mallina Thérese Lainville? Ainakin yhdennäköisyys on huomattava.

Thérese Lainvillestä ks. tarkemmin postaus Therese Lainville.
Edelfeltistä lisää myös muutamassa uudemmassa päivityksessäni:

• Albert Edelfeltin malleja III, Sophie Croizette
• Albert Edelfeltin malleja II
• Japonismia
• Edelfelt, Dagnan-Bouveret, Courtois ja Berndtson
• Edelfelt ja Virginie-myytti