Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pascal Dagnan-Bouveret. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pascal Dagnan-Bouveret. Näytä kaikki tekstit

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Edefelt, Dagnan-Bouveret, Courtois ja Berndtson

Albert Edelfeltillä, Gustave Courtois'lla ja Pascal Dagnan-Bouveret'llä oli alkuun ateljeet samassa talossa Pariisissa osoitteessa Avenue de Villiers 147. Vuonna 1880 tosin Dagnan-Bouveret ja hyvä ystävänsä Gustave Courtois hankkivat yhteisen ateljeen Pariisin ulkopuolelta Neuilly-sur-Seinestä.
Edelfelt ja Gunnar Berndtson puolestaan käyttivät samaa mallia, Antonia Bonjeania. Eipä siis ihme, että näistä kuvista yksi tuo mieleen seuraavan...



Dagnan-Bouveret: Courtois ateljeessaan

Courtois: Japanilainen naamio

Edelfelt: Mustiin pukeutunut nainen / Therese noire (Thérese Lainville). Huomaa naamio yläkulmassa.

Dagnan-Bouveret: Taiteilija ateljeessaan
Dagnan-Bouveret: Nuoren hääparin siunaus

Dagnan-Bouveret: Hääkuvassa
Valokuvattava hääpari tuo mieleen Berndtsonin taulun.

Berndtson: Morsiamen laulu
Morsiamen malli (Kansallisgallerian mukaan Antonia Bonjean) muistuttaa tyttöä ateljeessa.

Berndtson: Kyllä - ei. Lepohetki ateljeessa

Edelfeltillä käytössä sama malli ja sama puku. Mielestäni hän ei muistuta kasvoiltaan erityisemmin Edelfeltin maalauksia Bonjeanista. Malli on tietääkseni jäänyt tuntemattomaksi, mutta näyttää samalta kuin teoksessa Sovande modell.

Myös Dagnan-Bouveret'lla on maalaus, jossa vaaleanpunaiseen pukuun pukeutunut tyttö istuu studiossa, mutta teos on signeerattu 1882 eli joitakin vuosia myöhemmin. Puvun hihat ja helma ovat kuitenkin koko lailla identtiset ja mallilla on aivan samanlainen rannekoru kuin Edelfeltin teoksessa. Mielessä käy mahdollisuus, että teos on ainakin osin samaa perua mutta viimeistelty myöhemmin.

Asetelmista tulee mieleen myös Gustave Leonard de Jonghen maalaus (jolla sinänsä ei ole muuta yhteyttä edellisiin tauluihin kuin vaaleanpunainen puku):




Tämä Berndtsonin malli muistuttaa edellisissä kuvissa olevaa tyttöä, mutta en tiedä taulun maalausajankohtaa.

Tässä Dagnan-Bouveret'n taulussa on selvästi eri malli mutta hyvin samanlainen puku kuin edellä Berndtsonin ja Edelfeltin mallilla.


Edelfelt: Kirsikat (Antonia Bonjean)

Berndtson: Antonia Bonjean

Edelfelt: La Marguerite (Antonia Bonjean)

(Sivuhuomautus: John Collierin maalaus vaimostaan Marian Huxleystä vuodelta 1883 muistuttaa edellisiä a
setelmaltaan ja väreiltään:)


Berndtson: Antonian muotokuva

Tämäkin Berndtsonin taulun malli on kovin Antonian näköinen.

Berndtson: Kamarimusiikkia (oik. Antonia Bonjean)

Dagnan-Bouveret: Petit concert

Edelfelt: Idylli (Antonia Bonjean ja Gunnar Berndtson Meudonissa)

Antonia Bonjean oli Edelfeltin mallina myös mm. teoksessa Valkoinen mantilla.

Näissä Edelfeltin tauluissa ei tiettävästi ole Antonia Bonjean, mutta jotain yhdennäköisyyttä löytyy.


Edelfelt käytti samaa huivia teoksessa Sovande modell, mutta onko malli sama?




Antonia Bonjean, oikealta nimeltään Louise Catherine Bonjean (s. 1856), meni 9.6.1888 naimisiin amerikkalaissyntyisen taidemaalarin Charles Sprague Spearsin kanssa ja hänestä tuli itsestäänkin taidemaalari. Pariskunta vietti loppuelämänsä Ranskassa, ja heidät on haudattu d'Auvers-sur-Oisen hautausmaalle. Sprague Pearce kuoli jo 1917, Antonia joitakin vuosia myöhemmin. Pariisin kirkonkirjojen mukaan Bonjean muuten asui äitinsä osoitteessa, kun pariskunta vihittiin. (Osoite on toki voitu antaa näin sovinnaisuussyistä.) Vihkimisen todistajina oli neljä taidemaalaria: Frederick Arthut Bridgman, Edwin Lord Weeks, Ricardo de los Rios ja Walter Gay.

Sprague Pearce alkoi maalata Antoniaa jo 1880-luvun alussa. Alla muutama aviomiehen maalaus Antoniasta.







Ylin kuva muistuttaa kieltämättä jossain määrin Edelfeltin taulua Nuori nainen sivulta nähtynä. Edelfeltin malli tässä kuvassa on kuitenkin huomattavasti uhkeampi kuin Bonjean. Se voi toki johtua puvustakin.




Tässä Courtois'n mallissa on samaa näköä


ja tämä 1883 maalattu Courtois'n taulu esittää mahdollisesti samaa mallia kuin edellä (ks. japonismista oma postauksensa): 



Tässä Courtois'n mallissa on samaa uhkeutta (maalaus vuodelta 1883):



Alla näkyvän mallin Edelfelt-tutkija Hintze nimesi Virginieksi. Mielestäni nainen näissä kahdessa taulussa ei ole edes samannäköinen.

Kuulun Virginie-skeptikoihin - uskon, että Vallgren vanhuudenpäivinään sekoitti Thérese Lainvillen ja Antonia Bonjeanin asioita keskenään ja kenties vielä jonkun muunkin mallin. Kun lukee Vallgrenin muistelmia ja vertaa niitä hänen kirjeisiinsä, huomaa, miten hän sekoittaa ihmisiä ja useilla vuosilla jopa tapahtuma-ajankohtia. En siis panisi paljon painoa Virgnie-myytille, vaikka se on Anna Kortelaisen romaanin vuoksi muuttunut jo melko virallisillakin sivuilla totuudeksi. (Hämmästyttävää sinänsä, kun ottaa huomioon, ettei Kortelainen löytänyt Virginiestä merkkiäkään!)





Seuraavassa kuvassa on paljon samaa kuin yllä teoksessa Nuori nainen sivulta nähtynä ja Courtois'n maalauksessa:


Tässä vertailun vuoksi vielä muutama Courtois'n maalaus, joissa on samannäköinen malli kuin edeltävässä Edelfeltin taulussa, tosin vähemmän uhkea:



Maalaus on vuodelta 1883.


Japonismia

1800-luvun lopulla Euroopassa levisi innostus japanilaiseen tyyliin. Se näkyi mm. taiteessa, pukeutumisessa ja sisustamisessa. Se näkyi myös postikorteissa.

Kyseinen kortti on kulkenut 1908 "kansatar Olga Flinkhammerille" Kosken Werkatehtaalle. Kuvan nainen muistuttaa tanssijatähti Saharet'ta, mutta kortissa ei ole kerrottu mallin nimeä.

Seuraava kortti on kulkenut 1907:



Nämä seuraavat postikortit ovat huomattavasti uudempia.








Kaksi seuraavaa ovat ehkä lähinnä kiinalaisvaikutteisia, mutta menköönt nyt tämän otsikon alla:




Japonismi näkyi 1800-luvun lopun kuvataiteessa. Moni pariisilaistunut taiteilija viittasi töissään japanilaisvaikutteisiin. Myös suomalaistaiteilijoiden tyylissä oli siitä vaikutteita.




Pascal Dagnan-Bouveret maalasi taiteilijatoverinsa Gustave Courtois'n tämän ateljeessa. Japanilaisvaikutteet näkyvät sermissä ja viuhkassa.
Samantyylinen sermi näkyy tässäkin Dagnan-Bouvertin taulussa.

Tässä Dagnan-Bouveretin taulussa on taiteilija ateljeessaan. Takaseinällä näkyy japanilainen päivänvarjo.

Gustave Courtoise puolestaan maalasi tämän taulun nimeltä Japanilainen naamio.
Gustave Courtois
Myös tämä on Gustave Courtois'n työ.

Tässä Albert Edelfeltin Virginie-taulussa japonismi näkyy taustasermissä ja tuolin selkämyksellä olevassa huivissa.
Claude Monet'n maalaus "Rouva Monet japanilaisessa asussa."

Tämä on William Merrit Chasen "Pionit".
Vincent van Gogh maalasi lukuisia japanilaisvaikutteisia tauluja. Tässä hänen kaunis näkemyksensä kukkivasta kirsikkapuusta.
Tämän on maalannut Charles Sprague Pearce, joka meni naimisiin Antonia Bonjeanin kanssa, joka puolestaan oli Edelfeltin malli ja rakastettu sitä ennen.

Tässä vielä muutama japanilaisvaikutteinen maalaus Charles Sprague Pearcelta:


Onkohan mallina Antonia Bonjean?







Kannattaa tutustua myös tähän blogisivuun: http://korokimono.com/japonisme-how-to-wear-a-kimono/


Tämä ja seuraava ovat James Tissotin maalauksia.


Alfred Stevens

Alfred Stevens

Alfred Stevens

Alfred Stevens

Alfred Stevens

Catala Luis Alvarez
Conrad Kiesel

Gustave Leonard de Jonghe

Guy Rose
John Hennessy
Henry Siddons Mowbray
Gustave de Jonghe
Anders Zorn

Anders Zorn
Anders Zorn

William Merrit Chase

William Merrit Chase

William Merrit Chase

William Merrit Chase