perjantai 9. joulukuuta 2016

Pierrot









Damaskit

Vanhoja kortteja katsellessa voisi välillä kuvitella, että ennen kaikki lapset käyttivät damaskeja.
























maanantai 18. heinäkuuta 2016

Pariisi vanhoissa postikorteissa

Montmartre


Kortissa lukee "Voila le fameux moulin!" eli tässä kuuluisa mylly.


Lapin Agile

Le Trocadero


ja sen tilalle 1937 rakennettu Le Palais de Chaillot



Madeleine-kirkko


Riemukaari 


Vaan tiesittekö, että niitä on Pariisissa kaksi, nimittäin pienempi on Carrousel-aukiolla



Concorde-aukio, taustalla Montmartren kukkula


Avenue de l'Opera ja vanha oopperatalo


Tässä vähän uudempi kuva oopperatalon kyljestä


Ja lopuksi pari yleisnäkymää Pariisista








keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Hugo Heidelbergissä

Tämän kortin Heidelbergistä Helsinkiin 1905 on lähettänyt Hugo Palander, sittemmin Suolahti. 


Hugo kirjoittaa:
"Rakas Isä,
Kiitos kirjeestä, johon pian vastaan. Olen juuri lähettänyt Nunulle (?) sähkösanoman, että hän lähettäisi minulle 100 markkaa. En voi lainkaan käsittää, miksi Ernst ei lähetä rahaa. Tänään täytyy maksaa pensionaatin vuokra, eivätkä rahat ehdi perille, joten olemme hyvin ikävässä tilanteessa.
Terveisin 
Isän Hugo"

Wikipediassa kerrotaan Hugosta näin:
"Viktor Hugo Suolahti (vuoteen 1906 Palander; 7.10.1874 Hämeenlinna – 23.2.1944 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, filologi ja Helsingin yliopiston rehtori.
Suolahti kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1892 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1896. Tämän jälkeen hän teki useaan otteeseen tutkimuksia Saksassa ja väitteli filosofian tohtoriksi 1900.
Politiikassa Suolahti toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1918–1919 ja uudelleen valittuna vuonna 1925, jolloin hän oli myös puolueen asettama ehdokas presidentinvaalissa."

Kortin kirjoittaessaan Hugo on siis jo 30-vuotias. Kortissa mainittu Ernst on Hugon veli. Voisikohan Nunu olla Gunnar-veljen lempinimi?

Hugon isästä, Edvard Palanderista (Suolahdesta) löytyy lisää Wikipediasta: Edvard Wilhelm Palander

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Thérèse Lainville

Albert Edelfeltinkin mallina useasti ollut Thérèse Lainville ansaitsee oman blogitekstinsä. Tässä siis lisää Thérèsen vaiheista.

Marie Thérèse Clemence Lainville syntyi Pariisissa 1863 Louis Ferdinand Lainvillen ja Pauline Josephine Monferrier'n viidentenä lapsena. Perheen isä kuoli jo 1874, mikä lienee saattanut perheen taloudellisesti tiukille. Tosin ainakin vielä seuraavan vuoden äiti on hoitanut perheen koru- ja kelloliikettä. Vanhin veli oli ammatiltaan insinööri ja isän kuollessa 21-vuotias, joten ehkä perheen elätys on jäänyt hänelle. Perheen tiukka toimeentulo voi joka tapauksessa olla syy sille, miksi Thérese ryhtyi sosiaalisesti arveluttavaan mallin ammattiin.

Äidin isällä, Emile Monferrier'llä, oli 1840-luvulla Pariisissa kello- ja koruliike rue du Bacilla (Thérèsen isoisä käytti sekä jalokivikauppiaan/kultasepän että kellosepän titteliä). Myöhemmin liikkeen ottivat nimiinsä Thérèsen vanhemmat, jolloin se kulki nimillä Lainville ja Monferrier. Rue du Bacilta löytyy myös H. Lainville -nimisen omistajan ruokakauppa, ja koska sukunimi on verraten harvinainen, tämä lienee Thérèsen isän sukulainen. Isän isä oli kuitenkin kuuluisa kirkonkellojen valmistaja Francois Lainville ja isä oli kelloseppä Louis Ferdinand Lainville.

Thérèse työskenteli mallina ainakin 1882–1886. Hän sai aviottoman pojan (Albert Adolphe Jean Marie) joulukuussa 1886. Tammikuussa 1887 farmasianopiskelija Emile Pierre Auguste Tori tunnusti pojan omakseen. Emile oli italialainen, kotoisin Nizzasta, ja asunut jonkin aikaa Pariisissa. Opinnot olivat jääneet Nizzaan, eikä ole tietoa, että hän olisi niitä koskaan vienyt loppuun.

Ranskalaislehdet, mm. Le Gaulois, julkaisevat 16. lokakuuta 1887 uutisen, jonka mukaan turvallisuuspalvelu etsii kahta italialaista, Ferrarisia ja Toria, jotka ovat kavaltaja Allmayerin avunantajia. Uutisen mukaan Tori on paennut ulkomaille rakastajattarensa Thérèse Lainvillen kanssa, joka "ei ole välittänyt siitä, että on tiennyt rakastettunsa huijariksi". Herra Goron, turvallisuuspalvelun varapäällikkö, on tehnyt kotietsinnän neiti Lainvillen äidin luona osoitteessa rue Bertrand 26. Uutisen mukaan rouva Lainville on ollut niin järkyttynyt tyttärensä paosta, että kun poliisi on tehnyt kotietsinnän, hän on saanut halvauskohtauksen. Hänet kuljetettiin Neckerin sairaalaan, jossa hän menehtyi sairauskohtaukseensa.

Kyseessä on, tyrmistyttävää kyllä, sama Thérèse Lainville. Pariisin kirkonkirjojen mukaan hän asui osoitteessa rue Bertrand 26 ja hänen äitinsä kuoli 8.10.1887.
Uutinen löytyy mm. tästä: http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k526286s/f3.item
(Vasemmanpuoleinen palsta, noin puolivälin jälkeen "Les complices d'Allmayer")

Tori pidätetään 6. tammikuuta 1888, kun hän oli palannut Pariisiin Thérèsen kanssa. 4. huhtikuuta 1888 mm. Le Matin uutisoi Allmayerin oikeudenkäynnistä ja kertoo, että Emile Tori, Nizzassa syntynyt farmasian opiskelija, tuomitaan vuodeksi vankilaan. Käy ilmi, että Allmayer, Ferraris ja Tori sekä jälkimmäisen rakastajatar olivat olleet pakosalla Sveitsissä ja Italiassa. Tori kuitenkin armahdetaan neljän kuukauden vankeuden jälkeen. Jatko-oikeudenkäynnissä lokakuussa 1888 Tori vakuuttelee edelleen syyttömyyttään ja pyytää tuomiotaan kumottavaksi. 

Thérèse synnytti aviottoman tyttären Madeleine Josephine Thérèsen helmikuussa 1888, Emilen ollessa vangittuna. Ihmettelen kyllä, missä pariskunnan poika on ollut koko pakomatkan ajan, varsinkin kun isoäitikin oli menehtynyt.

Tyttären kohdalla ei ole merkintää isän tunnustamisesta (se olisi kenties ollut mahdotontakin, kun tämä oli pidätettynä), ja kun Thérèse ja Emile Tori viimein 1890 vihitään, mainitaan pariskunnan ainoana lapsena Albert. Jää epäselväksi, onko tyttövauva menehtynyt synnytyksen jälkeen vai onko hänet annettu pois. 

Perheen vaiheista löytyy lehdistä lisääkin. 1897 uutisoidaan, miten muuan abbé Letellier tuomitaan 200 frangin sakkoihin vanhempien vaatimuksesta, koska hän on laiminlyönyt oppilas Albert Torin valvonnan ja tämä on kuollut tapaturmaisesti. 
Lehtitiedon mukaan herra ja rouva Tori olivat 1896 sijoittaneet yksitoistavuotiaan ainoan lapsensa laadukkaaseen sisäoppilaitokseen/asuntolaan, Sainte-Anneen, Saint-Ouenissa. He olivat lähteneet kahdeksi viikoksi etelään (le Midi) ja pyytäneet, että lasta valvotaan tarkasti. Lapsi oli hukkunut pihalla leikkiessään uima-altaaseen. 

Kyseessä on pakko olla Theresen ja Emilen lapsi, koska ikä täsmää, hän on ainoa lapsi ja nimi on harvinainen - muita ei ole Pariisin kirkonkirjoista löytynyt. 

Thérèsen kuolinpäivästä ei ole varmuutta, mutta avioliitto ei jäänyt kovin pitkäksi, koska vuonna 1911 leskeksi jäänyt Emile solmii uuden avioliiton synnyinseudullaan Nizzassa.

Ks. myös postaukset Edelfelt ja mallinsa ja Edelfelt ja Virginie-myytti

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Grete Reinwald

Sadoissa vanhoissa postikorteissa poseeraa tämä tyttö:



Hänen henkilöllisyytensä on kiinnostanut korttiharrastajia, ja Susan Sumner on koostanut hänen kuvistaan blogitekstin, jossa kertoo myös selvittäneensä tytön henkilöllisyyden. Kyseessä on Grete Reinwald, joka poseerasi useissa korteissa myös äitinsä ja sisarensa kanssa. Kuvat ja lisätietoa täällä:
http://gretereinwald.blogspot.fi/






Nämäkin kuvat näyttävät siltä kuin niissä olisi Grete: