Marie Thérèse Clemence Lainville syntyi Pariisissa 1863 Louis Ferdinand Lainvillen ja Pauline Josephine Monferrier'n viidentenä lapsena. Perheen isä kuoli jo 1874, mikä lienee saattanut perheen taloudellisesti tiukille. Tosin ainakin vielä seuraavan vuoden äiti on hoitanut perheen koru- ja kelloliikettä. Vanhin veli oli ammatiltaan insinööri ja isän kuollessa 21-vuotias, joten ehkä perheen elätys on jäänyt hänelle. Perheen tiukka toimeentulo voi joka tapauksessa olla syy sille, miksi Thérese ryhtyi sosiaalisesti arveluttavaan mallin ammattiin.
Äidin isällä, Emile Monferrier'llä, oli 1840-luvulla Pariisissa kello- ja koruliike rue du Bacilla (Thérèsen isoisä käytti sekä jalokivikauppiaan/kultasepän että kellosepän titteliä). Myöhemmin liikkeen ottivat nimiinsä Thérèsen vanhemmat, jolloin se kulki nimillä Lainville ja Monferrier. Rue du Bacilta löytyy myös H. Lainville -nimisen omistajan ruokakauppa, ja koska sukunimi on verraten harvinainen, tämä lienee Thérèsen isän sukulainen. Isän isä oli kuitenkin kuuluisa kirkonkellojen valmistaja Francois Lainville ja isä oli kelloseppä Louis Ferdinand Lainville.
Thérèse työskenteli mallina ainakin 1882–1886. Hän sai aviottoman pojan (Albert Adolphe Jean Marie) joulukuussa 1886. Tammikuussa 1887 farmasianopiskelija Emile Pierre Auguste Tori tunnusti pojan omakseen. Emile oli italialainen, kotoisin Nizzasta, ja asunut jonkin aikaa Pariisissa. Opinnot olivat jääneet Nizzaan, eikä ole tietoa, että hän olisi niitä koskaan vienyt loppuun.
Thérèse työskenteli mallina ainakin 1882–1886. Hän sai aviottoman pojan (Albert Adolphe Jean Marie) joulukuussa 1886. Tammikuussa 1887 farmasianopiskelija Emile Pierre Auguste Tori tunnusti pojan omakseen. Emile oli italialainen, kotoisin Nizzasta, ja asunut jonkin aikaa Pariisissa. Opinnot olivat jääneet Nizzaan, eikä ole tietoa, että hän olisi niitä koskaan vienyt loppuun.
Ranskalaislehdet, mm. Le Gaulois, julkaisevat 16. lokakuuta 1887 uutisen, jonka mukaan turvallisuuspalvelu etsii kahta
italialaista, Ferrarisia ja Toria, jotka ovat kavaltaja Allmayerin avunantajia. Uutisen mukaan Tori on paennut
ulkomaille rakastajattarensa Thérèse Lainvillen
kanssa, joka "ei ole välittänyt siitä, että on tiennyt rakastettunsa
huijariksi". Herra Goron, turvallisuuspalvelun varapäällikkö, on tehnyt
kotietsinnän neiti Lainvillen äidin luona osoitteessa rue Bertrand 26. Uutisen
mukaan rouva Lainville on ollut niin järkyttynyt tyttärensä paosta, että kun
poliisi on tehnyt kotietsinnän, hän on saanut halvauskohtauksen. Hänet
kuljetettiin Neckerin sairaalaan, jossa hän menehtyi sairauskohtaukseensa.
Kyseessä on, tyrmistyttävää kyllä, sama Thérèse Lainville. Pariisin kirkonkirjojen mukaan hän asui osoitteessa rue
Bertrand 26 ja hänen äitinsä kuoli 8.10.1887.
Uutinen löytyy mm. tästä: http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k526286s/f3.item
(Vasemmanpuoleinen palsta, noin puolivälin jälkeen "Les
complices d'Allmayer")
Tori pidätetään 6. tammikuuta 1888, kun hän oli palannut Pariisiin Thérèsen kanssa. 4. huhtikuuta 1888 mm. Le Matin uutisoi Allmayerin oikeudenkäynnistä
ja kertoo, että Emile Tori, Nizzassa syntynyt farmasian opiskelija, tuomitaan
vuodeksi vankilaan. Käy ilmi, että Allmayer, Ferraris ja Tori sekä jälkimmäisen
rakastajatar olivat olleet pakosalla Sveitsissä ja Italiassa. Tori kuitenkin armahdetaan neljän kuukauden vankeuden jälkeen. Jatko-oikeudenkäynnissä lokakuussa 1888 Tori vakuuttelee edelleen
syyttömyyttään ja pyytää tuomiotaan kumottavaksi.
Tyttären kohdalla ei ole merkintää isän tunnustamisesta (se olisi kenties ollut mahdotontakin, kun tämä oli pidätettynä), ja kun Thérèse ja Emile Tori viimein 1890 vihitään, mainitaan pariskunnan ainoana lapsena Albert. Jää epäselväksi, onko tyttövauva menehtynyt synnytyksen jälkeen vai onko hänet annettu pois.
Perheen vaiheista löytyy lehdistä lisääkin. 1897 uutisoidaan, miten muuan abbé Letellier tuomitaan 200 frangin sakkoihin vanhempien vaatimuksesta, koska hän on laiminlyönyt oppilas Albert Torin valvonnan ja tämä on kuollut tapaturmaisesti.
Lehtitiedon mukaan herra ja rouva Tori olivat 1896 sijoittaneet yksitoistavuotiaan ainoan lapsensa laadukkaaseen sisäoppilaitokseen/asuntolaan, Sainte-Anneen, Saint-Ouenissa. He olivat lähteneet kahdeksi viikoksi etelään (le Midi) ja pyytäneet, että lasta valvotaan tarkasti. Lapsi oli hukkunut pihalla leikkiessään uima-altaaseen.
Kyseessä on pakko olla Theresen ja Emilen lapsi, koska ikä täsmää, hän on ainoa lapsi ja nimi on harvinainen - muita ei ole Pariisin kirkonkirjoista löytynyt.
Perheen vaiheista löytyy lehdistä lisääkin. 1897 uutisoidaan, miten muuan abbé Letellier tuomitaan 200 frangin sakkoihin vanhempien vaatimuksesta, koska hän on laiminlyönyt oppilas Albert Torin valvonnan ja tämä on kuollut tapaturmaisesti.
Lehtitiedon mukaan herra ja rouva Tori olivat 1896 sijoittaneet yksitoistavuotiaan ainoan lapsensa laadukkaaseen sisäoppilaitokseen/asuntolaan, Sainte-Anneen, Saint-Ouenissa. He olivat lähteneet kahdeksi viikoksi etelään (le Midi) ja pyytäneet, että lasta valvotaan tarkasti. Lapsi oli hukkunut pihalla leikkiessään uima-altaaseen.
Kyseessä on pakko olla Theresen ja Emilen lapsi, koska ikä täsmää, hän on ainoa lapsi ja nimi on harvinainen - muita ei ole Pariisin kirkonkirjoista löytynyt.
Thérèsen kuolinpäivästä ei ole varmuutta, mutta avioliitto ei jäänyt kovin pitkäksi, koska vuonna 1911 leskeksi jäänyt Emile solmii uuden avioliiton synnyinseudullaan Nizzassa.
Ks. myös postaukset Edelfelt ja mallinsa ja Edelfelt ja Virginie-myytti
Ks. myös postaukset Edelfelt ja mallinsa ja Edelfelt ja Virginie-myytti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti