Puutarhoja, linnoja ja kauniita maisemia

Tämä kuva on Maggiore-järven Bella-saarelta (Isola Bella eli "kaunis saari"). Isola Bella on yksi kolmesta Borromeonsaaresta, ja se on saanut nimensä Carlo III Borromeon vaimon, Isabellan, mukaan. 

Saarella sijaitsee Borromeo-suvun palatsi (Palazzo Borromeo) hienoine barokkityylisine puutarhoineen. Palatsi valmistui 1670, mutta puutarhaa "rakennettiin" vielä 1800-luvulle saakka.

Kuvassa on ns. kerrospuutarha tai pyramidipuutarha. Oikeassa alakulmassa näkyy riikinkukko, ja niitä tepastelee puutarhassa edelleen vapaana.

Tässä valokuva Maggiore-järveltä ja Isola Bellasta 1960-luvulta.

Tämä terassipuutarha on Baden-Badenista Neues Schlossin eli uuden linnan terassi. Linna on peräisin 1500-luvulta, kortti lähetetty Suomeen 1919.

Tässä vielä toinen maisemakortti Baden-Badenista.

"Blick vom Waldhaus Batschari" eli näkymä Waldhaus Batscharista. Metsämaja on eri tietojen mukaan 360 tai 380 metrin korkeudessa.

Tämä näkymä on puolestaan Heidelbergistä linnan pihalta. Kuvassa vartiotorni ja kaivo. Maalaus on H. Hoffmannin.

Tässä samainen Heidelbergin linna yöllisessä kuvassa saman maalarin kuvaamana.

Tervehdys Godesbergistä

Tämä viehättävä katu on Caprin saarella, Via Camerelle, joka on niin kaunis että voisi olla Via Caramelle.

Caprista kertovat myös Axel Munthen kirjat. Tässä kuvassa ei kuitenkaan ole hänen St. Michelensä vaan Castello Barbarossa, tai paremminkin sen rauniot. Linna on saanut nimensä algerialaisen merirosvon Kair-ed-Dinin mukaan. Tämä myös Barbarossaksi kutsuttu merirosvo hyökkäsi saarelle vuonna 1535. Castello Barbarossa on suurimpia bysantin ajan linnoituksia, ja sen rakennusmateriaali oli otettu Rooman rakennuksista (lähde: Caprin viralliset matkailusivut). 

Tässä vielä Grimaldin kylä Italiassa, aivan Ranskan rajan tuntumassa:

Tässä Chateau de Chillon Geneve-järven rannalla Sveitsissä:

Linnasta lisää täällä: http://www.chillon.ch/en/

Ks. myös postaus Lisää kortteja ulkomailta.

Kolme sanaa sinulle: ole ystävä minulle

Tutkailin vanhoja värssykirjojani. Varhaisimmat niistä ovat vuosilta 1879-1881, uusimmat 1970-luvulta. Värssyjen teemat voi jakaa karkeasti seuraaviin: ystävyys, elämänohjeet, onnentoivotukset ja "nonsense-riimit" sekä koti, uskonto ja isänmaa; joissakin harvoissa myös rakkaus. Ohessa muutamia esimerkkejä, jotka poimin vanhoista värssykirjoista.

Ystävyys

Elämänohjeet tai -viisaudet

Tämä värssy toistui todella monessa kirjoituksessa.

Onnentoivotukset

Nonsense-lorut

Näissä tärkeämpää lienee riimittely kuin sisältö.

Koti, uskonto ja isänmaa

Jo vanhimmissa värssykirjoissa oli uskonnollisia aiheita, mutta isänmaallisia löysin vasta vuosien 1901–1909 värssykirjoista. Se olikin kansallismielistä aikaa sortovuosineen ja suomenkielisyysvaatimuksineen.

Niilo Genetzin isä Arvid oli suomalaisuusaatteen ensimmäistä sukupolvea, mutta vastusti kieliriitoja.

Tämän voinee laskea koti-kategoriaan.

Rakkaus

Kiiltokukuvista ks. myös Vanhoja kiiltokuvia.

Lucie Lundberg

Lucie Lundberg (1908 - 1983) oli saksalaisesta perheestä ja tyttönimeltään Sperling.  Hän muutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Berliiniin, jossa sai taiteellisen koulutuksen. Hän avioitui Konrad Lundbergin kanssa ja muutti Ruotsiin 1936. Siellä hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea Pekka Töpöhäntä -kirjojen kuvittajana. (Lähde: wikipedia)

Ohessa muutamia Lucie Lundbergin kortteja.